Kongressikävijöiden rooli Suomen matkailualalla kasvaa. Kansainvälisten kongressien yhteydessä Suomessa vieraileva matkaaja viettää yhä pidempiä aikoja maassa itse tapahtuman ulkopuolella, vaikka keskimääräinen tapahtumien kesto on lyhentynyt, paljastaa Finproon kuuluvanFinland Convention Bureaun (FCB) tuore vuoden 2016 Delegaattitutkimus.
FCB:n tutkimuksen mukaan kongressivieraan keskimäärin Suomessa viipymä aika on kasvanut 2013 vuoden 5 vuorokaudesta 5,4 vuorokauteen. Samaan aikaan kongressien keskimääräinen kesto on lyhentynyt 4,1 vuorokaudesta 3,5 vuorokauteen.
– Suomessa vieraileva kongressivieras haluaa nähdä enenevässä määrin muutakin kuin kokousauditorioita tai tapahtumakeskuksia. Matkailualan kannalta tämä on olennainen löydös. On matkailun kannalta merkittävää, jos kongressikävijät viettävät Suomessa enemmän aikaa itse tapahtuman ulkopuolella, kommentoi FCB:n globaalista myynnistä ja tapahtumista vastaava päällikkö Mervi Toivonen.
Havainnon merkittävyyttä alleviivaa se, että tyypillisesti kongressikävijät kuluttavat huomattavasti tavanomaisia lomamatkaajia enemmän rahaa kohdemaassa. FCB:n tutkimuksen mukaan vuonna 2016 yksittäinen kongressikävijä kulutti jokaista Suomessa viettämäänsä vuorokautta kohden noin 248 euroa.
– Vertailukelpoista tutkimusaineistoa suhteessa tavanomaisiin lomamatkaajiin on vähän. Tiedämme kuitenkin varmuudella, että kongressikävijöiden kohdalla päivittäinen Suomessa kulutettu summa on euromääräisesti huomattavasti korkeampi kuin lomamatkaajien tapauksessa, Toivonen kommentoi.
Lisääntynyt kiinnostus Suomea kohtaan näkyy myös kongressikävijöiden tyytyväisyydessä. 85 prosenttia ulkomaalaisista tutkimuksen vastaajista pitää Suomea erittäin hyvänä tai hyvänä kohteena verrattuna muihin kongressimaihin.
Lisäksi moni vierailija harkitsee Suomea lomakohteena kongressikokemuksensa jälkeen. Yli puolet tutkimukseen vastanneista kongressidelegaateista ei ollut aiemmin käynyt Suomessa, mutta peräti 77 prosenttia vastaajista ilmoitti harkitsevansa Suomea lomakohteena tulevaisuudessa.
Tutkimukseen osallistuneista kongressikävijöistä valtaosa oli eurooppalaisia. Hieman yli puolet vastaajista oli naisia. Samoin hieman yli puolet oli iältään 31-50-vuotiaita. Seuralainen oli mukana noin joka neljännellä kongressikävijällä.
Suomea kongressimaana arvioivaa Delegaattitutkimusta on tehty kolmen vuoden välein alkaen vuodesta 1986. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Taloustutkimus Oy.
