Maailmalla on viitisen vuotta keskusteltu enenevässä määrin paitsi siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia tapahtumateollisuudella on, myös sen yhteiskunnallisesta arvosta ja vaikuttavuudesta. Johtavissa tapahtumamaissa tapahtumateollisuutta pidetään yhtenä kärkialoista ja keskeisenä taloudellisena toimijana. Suomessa ei olla vielä kunnolla havahduttu siihen, millaisena tieteen ja talouden kehityksen ja innovaatioiden alustana kongressit ja yritystapahtumat toimivat.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tapahtumateollisuuden arvoksi on vuositasolla arvioitu 280 miljardia dollaria ja Britanniassa 58,5 miljardia puntaa (Meeting Professionals International). Alan kokonaisvaltaista taloudellista vaikutusta Suomessa tai Suomen taloudelle ei ole tutkittu. Tapahtumateollisuuden tuottaman arvon laskeminen on haasteellista, koska se on teollisuudenalana verrattain uusi ja vaikeasti määriteltävissä. Tapahtumia ja kongresseja on joka alalla ja jokaisella tapahtumalla on erilaiset vaikutukset järjestävän maan ja kaupungin taloudelliseen kehitykseen sekä osallistujien liiketoiminnan tuloksiin tai tieteenalan edistykseen.
– Muualla on pystytty paremmin nostamaan alan profiilia. Suomi pitää vuodesta toisen paikkansa maailman 20 eniten järjestökongresseja järjestävän maan listalla, mikä tarkoittaa sitä, että Suomesta löytyy erinomaista tapahtumaosaamista ja että infrastruktuuri on kunnossa. Mutta voisiko asiat tehdä vielä paremmin, kysyy Finpron alaisen Finland Convention Bureaun Mervi Toivonen.
Suomessa tapahtumien taloudellisia vaikutuksia vielä vähemmälle huomiolle ovat jääneet alan sosiaaliset, imagolliset, kulttuuriset ja tieteelliset ulottuvuudet.
– Aina voidaan kysyä, onko ihmisten kasvokkain kohtaaminen enää nykyaikaa, kun asiat voidaan hoitaa verkon yli ja virtuaalisesti, mutta tutkimusten perusteella nimenomaan verkottuminen on tapahtumassa pääasia ja syy sille, miksi ihmiset ylipäänsä vaivautuvat kongresseihin. Ihmisten välistä kohtaamista ei voi korvata millään, Mervi Toivonen sanoo.
Esimerkiksi tiedemaailmalle kongressi on tärkeä työväline: siellä tavataan alan huippuja ja verkostoidutaan. Suomessa on hyvin monen alan huippuosaamista ja sen vieminen maailmalle tapahtuu parhaiten silloin, kun kongressi järjestetään Suomessa.
– Odotan innolla, millainen vaikutus Suomeen perustettavalla uudella taloustieteen huippuyksiköllä on tapahtumateollisuuden arvostukselle, Toivonen pohtii.
Kongresseilla ja yritystapahtumilla on Suomen maakuvalle ja imagolle erittäin suuri merkitys. Kongressien yhteydessä järjestetään usein monenlaisia työpajoja ja tutustumiskäyntejä, esimerkiksi sairaaloihin ja tutkimuslaitoksiin. Osallistujia voi olla useista kymmenistä eri maista ja he kaikki vievät mukanaan kokemuksia ja elämyksiä Suomesta omaan yhteisöönsä.
Tapahtumilla on aina myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Kongressien yhteydessä voidaan järjestää hyväntekeväisyystapahtumia ja käsiteltävään aiheeseen saadaan usein kiinnitettyä huomiota myös julkisessa keskustelussa. Joskus tapahtuma on voinut toimia lähtölaukauksena kampanjalle, joka on jatkunut useita vuosia muutaman päivän mittaisen tapahtuman jälkeen.
Suomessa tapahtumateollisuus lasketaan osaksi matkailuteollisuutta, sillä ala hyödyntää paljon matkailupalveluja, kuten hotelleja ja lentoja. Tapahtumien järjestämisessä käytetään kuitenkin runsaasti myös muiden alojen tuote- ja palvelutarjontaa, kuten kokoustiloja, tapahtumatekniikkaa, turvallisuuspalveluja, viestintä- ja mainostoimistoja, sisällöntuotantoa, painotaloja, logistiikka- ja kuljetusyrityksiä, ravintoloita sekä catering- ja elämyspalveluja.
– Tapahtumat ja kongressit vaativat onnistuakseen hyvin monen eri alan osaamista ja työpanosta. Ala työllistää jo nyt Suomessa paljon ja arvonlisäverokertymä jää Suomeen, Toivonen muistuttaa.
Suomessa on toistaiseksi tilastoitu vain järjestökongressit eikä isoa osaa tapahtumista rekisteröidä mitenkään. Matkailu- ja Ravintolapalvelujen edunvalvontajärjestöön MaRaan on tänä vuonna perustettu kongressi- ja tapahtumatoimialan työryhmä, jonka yhtenä tehtävänä on vetää yhteen eri tahoilla tuotettavaa tietoa ja tilastoida Suomessa järjestettäviä tapahtumia holistisesti.
– Keräämällä laaja-alaisesti tietoa kaikilta tapahtumateollisuuden toimijoilta ja esittämällä tilastollisesti päteviä analyyseja tapahtumateollisuudessa liikkuvasta rahasta pystymme tulevaisuudessa paremmin perustelemaan, miksi kasvokkain kohtaaminen on ihan oikeaa bisnestä. Seuraava askel on pyrkiä lukujen avulla näyttämään toteen muut vaikutukset, Toivonen sanoo.
Finland Convention Bureau järjestää tänään torstaina 21.9.2017 Espoossa kutsuvierastilaisuuden, jossa keskustellaan tapahtumateollisuuden arvosta ja laaja-alaisista vaikutuksista taloudelle ja yhteiskunnalle.
– Haluamme Suomessakin käynnistää laajempaa keskustelua siitä, miten tapahtumateollisuuden vetovoimaisuutta lisäämällä luomme edellytyksiä eri toimialojen menestykselle. Visionamme on, että eri aloilla työskentelevät suomalaiset osaisivat maailmalla liikkuessaan ja yhteistyökumppaneita tavatessaan kertoa, miten erinomainen tapahtumamaa Suomi on. Jokainen kongressi ja tapahtuma lisää tuottaa moninkertaisesti euroja ja muita hyötyjä sekä taloudelle että Suomen maabrändille, Mervi Toivonen sanoo.
Lisätietoja:
Mervi Toivonen, Manager, Global Sales and Business Events, Finland Convention Bureau, Finpro, puh. 050 554 5050, mervi.toivonen@finpro.fi
Salla Salovaara, Communications Specialist, Visit Finland, Finpro, puh. 040 526 0100, salla.salovaara@finpro.fi
Finland Convention Bureau (FCB) on kokousalan valtakunnallinen markkinointiorganisaatio, jonka tehtävänä on kasvattaa Suomessa järjestettävien kansainvälisten kokousten, kongressien, kannustematkojen ja yritystapahtumien määrää. FCB on perustettu 1974 ja se on yksi Euroopan ensimmäisistä kongressitoimistoista. FCB on osa Visit Finlandia, joka on osa Finproa.
Finpro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankkii Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Finpron muodostavat Export Finland, Visit Finland ja Invest in Finland. Finpro on julkinen toimija, jonka 240 asiantuntijaa toimii 36 vientikeskuksessa 30 maassa ja 6 aluetoimistossa Suomessa. Finpro on osa Team Finland -verkostoa. www.finpro.fi
Finpro – kasvua Suomeen
