Kuvassa: Anu Kärkkäinen
Suomalainen tapahtumamaailma huomioi vastuullisuuden. Helsingin Messukeskus tähtää 110 % hiilineutraaliksi tapahtumataloksi 2029, Espoo on ollut Euroopan kestävin kaupunki jo kahdesti ja Lahti valittiin juuri Euroopan ympäristökaupungiksi 2021, vain muutamia mainitakseni.
Mielestäni paras vastuullisuuden ilmentäjä on Suomen valtio omalla EU2019 puheenjohtajakaudella. Suomi ottaa kestävän kehityksen huomioon kokousjärjestelyissä. Suomi haluaa näyttää, että toimiva ja vieraanvarainen kokous voidaan järjestää kestävällä tavalla. Kaikki kauden kokoukset on keskitetty pääsääntöisesti Helsinkiin Finlandia-talolle. Liikenteen päästöistä syntyvä hiilijalanjälki pienenee, kun vieraat pystyvät liikkumaan kävellen, pyörällä tai julkisilla liikennevälineillä.
Suomi ei hanki perinteisiä isäntämaan tavaralahjoja. Lahjarahoilla hyvitetään päästöt, jotka syntyvät kokousten lentomatkoista. Suomi huomioi myös kiertotalouden tuottamalla mahdollisimman vähän paperimateriaalia ja suosimalla digitaalisia ratkaisuja. Somistuksessa huomioidaan Finlandia-talon arvokas arkkitehtuuri. Muovin käyttöä vähennetään tarjoamalla hanavettä pullotetun veden sijaan. Ruokatuotannossa suositaan sesongin lähi- ja luomuruokaa. Kestävyysajattelu näkyy myös kauden visuaalisessa ilmeessä uudistamalla ja kierrättämällä vanhaa edellisen puheenjohtajakauden ilmettä. Näistä voimme kaikki ottaa alalla mallia.
Elämme aikakautta, joka on tuonut ihmiset ja teknologian lähemmäs toisiaan kuin koskaan ennen. Työ on yhä globaalimpaa, joustavampaa ja automatisoidumpaa, mutta onko se turvallisempaa? Tämän kysymyksen edessä olemme myös tapahtuma-alalla.
Suomesta puuttuu valtakunnallinen ohjaus tapahtumien järjestämisestä, mikä on yllättävää. Tapahtumajärjestäjät, turvallisuusyritykset, kaupungit, poliisi ja pelastusviranomaiset lähestyvät tapahtumia kukin omista näkökulmista ja kullakin alueella on erilaiset toimintatavat. Pelastussuunnitelma antaa perusraamit tapahtumalle, mutta siitä on vielä pitkä matka onnistuneeseen toteutukseen.
Mitä suurempi tapahtuma, sen suurempi rooli on ammattilaisten yhteistyöllä. Tapahtumataloissa tapahtumajärjestäjillä on aina tukena keskusten oma henkilökunta ja vankka kokemus erilaisista tapahtumista sekä niiden turvallisuustarpeista, mutta se ei yksistään riitä. Aina tarvitaan useita tahoja toteutukseen. Lisää haastetta saadaan, kun tapahtumapaikka on vaikkapa puisto, paikalla esimerkiksi erikoisturvaa vaativia ihmisiä ja henkilömäärä nousee tuhansiin. Ammattitaitoinen turvallisuuden johto, yhteistyö ja riittävä panostus turvajärjestelyihin on välttämätöntä.
Kuluneelta kesältä oli ilo lukea onnistumisia eri puolilta Suomea. Turussa muun muassa pelastustoimi, poliisi ja sairaanhoitopiiri ovat perustaneet oman tapahtumaturvallisuustyöryhmän. Tämä on ollut tarpeellista, koska tilaisuuksien määrä ja koko kasvavat koko ajan. Ruisrock-tapahtumassa tehtiin jopa erillinen hälytyskeskus tapahtuman yhteyteen. Samaa mallia oli sovellettu Leijonien kultajuhlassa Kaisaniemessä.
Hyvää lupaa myös Tampereelle myönnetty 3,2 miljoonan euron EU-rahoitus projektille, joka tähtää kaupunki- ja tapahtumaturvallisuuden kehittämiseen. Jään ilolla odottamaan hankkeen tuloksia.
Lisätietoja:
Anu Kärkkäinen
p. 040 828 4210
Artikkeli on julkaistu alun perin Suomi Mediaplanet Oy:n kokoukset ja yritystapahtuma -kampanjassa.
